Starttimoottorin ja laturin toiminta

Tänään opiskelimme laturin ja startin toimintaa.

Laturi:

Apulaitehihna pyörittää laturia indusoiden latausjännitteen, joka johdetaan akulle.

 

Kuva laturista.

Laturin roottori. Roottorin käämiin johdetaan sähköä, joka staattorin sisällä pyöriessään saa aikaan magneettikentän, joka indusoituu staattorin diodisiltoihin, jotka muuttavan virran tasavirraksi ja siitä virta lähtee liittimiltä kohti akkua.

Kuva staattorista. Virta johdetaan roottorille hiilien kautta. Harmaat osat ovat laturin diodisiltoja, joista virta lähtee liittimille.

Laturin latausvirtaa saadaan säädettyä säätämällä laturiin syötettävää jännitettä, kun halutaan ladata isommalla virralla niin laturiin ohjataan suurempi jännite, joka saa roottorin magneettikentän voimistumaan, jolloin saadaan ladattua suuremmalla virralla.

Starttimoottori:

Starttimoottori pyörittää moottoria vauhtipyörän hammastuksesta käynnistyksen yhteydessä.

Kuva starttimoottorista.

Vasemman puoleinen osa on starttimoottorin ankkuri, jota virta pyörittää. Oikean puoleinen osa on starttimoottorin solenoidi, joka liikuttaa bendix ratasta, joka menee kiinni vauhtipyörän hammastukseen.

Kun solenoidille syötetään virtaa niin se vetää solenoidin karaa sisään päin ja samalla liikuttaa bendix ratasta kohti vauhtipyörää. Kun solenoidin kara on pohjassa ja bendix ratas kiinni vauhtipyörässä niin solenoidin kara painaa solenoidin sisällä olevaa katkaisijaa kiinni ja virta pääsee pyörittämään starttimoottoria. 

Sierra 2.0 OHC purku, koneistus, viritys ja kasaus

Ensimmäiseksi moottori otettiin irti autosta ja purettiin osiin. Moottori ja muu tekniikka otettiin käyttöautosta ja tarkoitus on laittaa jokkisautoon. 

Venttiilien koneistus:

Aluksi venttiilien kannat putsattiin ja hiekkapuhallettiin.

 Venttiilienkoneistuslaite.

 Venttiilien tiivistyspinta hiottiin 45° kulmassa.

 Koneistetut venttiilit.

Venttiilien istukoiden koneistus: 

Venttiilienistukat oli aika huonossa kunnossa.

 Venttiilienistukat hiottiin ventiiliien istukoiden koneistuslaitteella.

 

 Koneistetut tiivistyspinnat.

 Venttiilien tiivistyspinnan kohta testattiin väriaineella. Tiivistyspinta haluttiin n.1mm päähän venttiilin tiivistyspinnan reunasta.

Venttiilien tiiveys tarkastettiin vielä alipainemittarilla.

Sylinterikannen höyläys:

Kansi kiinnitettiin höyläyskoneeseen ja tarkastettiin vesivaa'alla, että kansi oli suorassa.

Mittakellolla vielä tarkistettiin uudestaan että kansi on suorassa.

Ensimmäisellä höyläyksellä kone asetettiin niin että terä vain juuri ja juuri kosketti kantta.

Kansi ensimmäisen höyläyksen jälkeen. Kansi oli ajansaatossa hieman kieroutunut koska terä ei ottanut joka paikasta kiinni, mutta puhutaan kuitenkin millin sadasosista, jolla ei kuitenkaan ole suurta merkitystä moottorin käynnin kannalta, sillä kannentiiviste tiivistää kannen kuitenkin sylinteriin.

Kannesta otettiin kerralla pois 0,06mm-0,08mm. Koska kone tulee jokkiskäyttöön madalsimme kantta 1,5mm jotta puristussuhde kasvaa. 

Sylinterien hoonaus:

Sylinterit hoonattiin porakoneeseen kiinnitetävällä hoonauskivellä. Kitkan vähentämiseen hoonauksessa käytettiin tärpättiä.

Hoonausjäljel kuuluu olla kevyt salmiakkikuvion näköinen, jotta öljy tarttuu sylinterin reunoille paremmin.

Moottorin kasaus:

 Moottorin kasauksessa tärkeää oli pitää osat puhtaana ja öljytä liikkuvat osat hyvin. Moottoriin vaihdettiin uusi kannentiiviste, vauhtipyörän puoleinen kampiakselintiiviste, sekä venttiilien ohjurikumit.

 Mäntiin vaihdettiin uudet männänrenkaat.

 Lohko ja venttiillikoppa maalattiin räikeän punaisella.

Puristuspaineiden ja venttiilien ohivuotomittaus

Puristuspaineiden mittaus:
Puristuspaineiden mittaus suoritettiin sytytystulpan reiän kautta. Sytytystulppa otettiin ensin irti, sitten puristuspainemittaria painettiin sytytystulpan reikään ja moottoria pyöritettiin startista. Puristuspainemittari kertoi paineen näytöllään baareina.

Kuva puristuspainemittarista

Venttiilien ohivuodon mittaus:

 Ohivuotomittaus aloitettiin irroittamalla sytytystulpat ja tulpan tilalle ruuvattiin sovitusholkki, johon kiinnitettiin pilli. Moottoria pyöritettiin kampiakselista niin kauan että pilli alkoi viheltää. Pillin vihellys tarkoittaa että moottorissa on puristustahti meneillään ja kaikki venttiilit ovat kiinni. Moottoria pyöritettiin niin kaun että vihellys loppui ja moottori jätettiin siihen asentoon.

 Pillin tilalle liitettiin letku joka on yhteydessä ohivuotomittariin.

Ohivuotomittari oli kytketty paineilmajärjestelmään. Tässä tapauksessa ohivuotomittari näytti oranssin asteikon alkupäätä, mikä tarkoittaa että vuotoa oli aika paljon.

Sytkärin liekillä oli helppoa tunnistaa tuleeko vuoto imu- vai pakosarjan puolelta. Myös männänrenkaat ovat yksi mahdollinen vuotokohde ja silloin ilmavirta tulisi öljytikun aukosta.