Moottorinohjauskurssi on meneillään ja tämän tehtävän tarkoitus oli mitata antureita oskilloskoopilla.
Oskilloskooppi mittaa anturin jännitettä ja piirtää sen tietokoneen näytölle erilaisina käyrinä, riippuen anturista.
Ensiksi katsottiin Fiestan sähkökaaviosta anturi jota haluttiin mitata. Otetaan vaikka esimerkiksi ruiskusuutin. Katsottiin sähkökaaviosta anturin johtojen numerot. Tämän jälkeen liitettiin oskilloskoopin kaksi johtoa breakoutboxin reikiin joissa on sama numero, kuin sähkökaaviossa. Tämän jälkeen laitettiin auto käyntiin ja seurattiin millaista käyrää se näyttää!
Ruiskusuutin ruiskuttaa tyhjäkäynnillä ja alakierroksilla 3 ruiskutusta. Esiruiskutuksen, pääruiskutuksen ja jälkiruiskutuksen. Tällöin paine pysyy kokoajan korkeana puristustahdin aikana. Kun kierrokset nousevat tarpeaksi korkealle, ruiskutttaa ruiskusuutin vain yhden pitkän ruiskutuksen.
Nokka-akselin ja kampiakselin signaali näkyy kun akseli pyörähtää kerran asentoanturin ohi.
Sitten vielä lyhyt video, josta näkee oskilloskoopin toimintaa.
 | |||
| Kuvassa oskilloskooppi, läppäri jossa oskilloskoopin ohjelma ja breakoutboxi. |
Ensiksi katsottiin Fiestan sähkökaaviosta anturi jota haluttiin mitata. Otetaan vaikka esimerkiksi ruiskusuutin. Katsottiin sähkökaaviosta anturin johtojen numerot. Tämän jälkeen liitettiin oskilloskoopin kaksi johtoa breakoutboxin reikiin joissa on sama numero, kuin sähkökaaviossa. Tämän jälkeen laitettiin auto käyntiin ja seurattiin millaista käyrää se näyttää!
Ruiskusuutin ruiskuttaa tyhjäkäynnillä ja alakierroksilla 3 ruiskutusta. Esiruiskutuksen, pääruiskutuksen ja jälkiruiskutuksen. Tällöin paine pysyy kokoajan korkeana puristustahdin aikana. Kun kierrokset nousevat tarpeaksi korkealle, ruiskutttaa ruiskusuutin vain yhden pitkän ruiskutuksen.
Nokka-akselin ja kampiakselin signaali näkyy kun akseli pyörähtää kerran asentoanturin ohi.
Sitten vielä lyhyt video, josta näkee oskilloskoopin toimintaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti