Starttimoottorin ja laturin toiminta

Tänään opiskelimme laturin ja startin toimintaa.

Laturi:

Apulaitehihna pyörittää laturia indusoiden latausjännitteen, joka johdetaan akulle.

 

Kuva laturista.

Laturin roottori. Roottorin käämiin johdetaan sähköä, joka staattorin sisällä pyöriessään saa aikaan magneettikentän, joka indusoituu staattorin diodisiltoihin, jotka muuttavan virran tasavirraksi ja siitä virta lähtee liittimiltä kohti akkua.

Kuva staattorista. Virta johdetaan roottorille hiilien kautta. Harmaat osat ovat laturin diodisiltoja, joista virta lähtee liittimille.

Laturin latausvirtaa saadaan säädettyä säätämällä laturiin syötettävää jännitettä, kun halutaan ladata isommalla virralla niin laturiin ohjataan suurempi jännite, joka saa roottorin magneettikentän voimistumaan, jolloin saadaan ladattua suuremmalla virralla.

Starttimoottori:

Starttimoottori pyörittää moottoria vauhtipyörän hammastuksesta käynnistyksen yhteydessä.

Kuva starttimoottorista.

Vasemman puoleinen osa on starttimoottorin ankkuri, jota virta pyörittää. Oikean puoleinen osa on starttimoottorin solenoidi, joka liikuttaa bendix ratasta, joka menee kiinni vauhtipyörän hammastukseen.

Kun solenoidille syötetään virtaa niin se vetää solenoidin karaa sisään päin ja samalla liikuttaa bendix ratasta kohti vauhtipyörää. Kun solenoidin kara on pohjassa ja bendix ratas kiinni vauhtipyörässä niin solenoidin kara painaa solenoidin sisällä olevaa katkaisijaa kiinni ja virta pääsee pyörittämään starttimoottoria. 

Sierra 2.0 OHC purku, koneistus, viritys ja kasaus

Ensimmäiseksi moottori otettiin irti autosta ja purettiin osiin. Moottori ja muu tekniikka otettiin käyttöautosta ja tarkoitus on laittaa jokkisautoon. 

Venttiilien koneistus:

Aluksi venttiilien kannat putsattiin ja hiekkapuhallettiin.

 Venttiilienkoneistuslaite.

 Venttiilien tiivistyspinta hiottiin 45° kulmassa.

 Koneistetut venttiilit.

Venttiilien istukoiden koneistus: 

Venttiilienistukat oli aika huonossa kunnossa.

 Venttiilienistukat hiottiin ventiiliien istukoiden koneistuslaitteella.

 

 Koneistetut tiivistyspinnat.

 Venttiilien tiivistyspinnan kohta testattiin väriaineella. Tiivistyspinta haluttiin n.1mm päähän venttiilin tiivistyspinnan reunasta.

Venttiilien tiiveys tarkastettiin vielä alipainemittarilla.

Sylinterikannen höyläys:

Kansi kiinnitettiin höyläyskoneeseen ja tarkastettiin vesivaa'alla, että kansi oli suorassa.

Mittakellolla vielä tarkistettiin uudestaan että kansi on suorassa.

Ensimmäisellä höyläyksellä kone asetettiin niin että terä vain juuri ja juuri kosketti kantta.

Kansi ensimmäisen höyläyksen jälkeen. Kansi oli ajansaatossa hieman kieroutunut koska terä ei ottanut joka paikasta kiinni, mutta puhutaan kuitenkin millin sadasosista, jolla ei kuitenkaan ole suurta merkitystä moottorin käynnin kannalta, sillä kannentiiviste tiivistää kannen kuitenkin sylinteriin.

Kannesta otettiin kerralla pois 0,06mm-0,08mm. Koska kone tulee jokkiskäyttöön madalsimme kantta 1,5mm jotta puristussuhde kasvaa. 

Sylinterien hoonaus:

Sylinterit hoonattiin porakoneeseen kiinnitetävällä hoonauskivellä. Kitkan vähentämiseen hoonauksessa käytettiin tärpättiä.

Hoonausjäljel kuuluu olla kevyt salmiakkikuvion näköinen, jotta öljy tarttuu sylinterin reunoille paremmin.

Moottorin kasaus:

 Moottorin kasauksessa tärkeää oli pitää osat puhtaana ja öljytä liikkuvat osat hyvin. Moottoriin vaihdettiin uusi kannentiiviste, vauhtipyörän puoleinen kampiakselintiiviste, sekä venttiilien ohjurikumit.

 Mäntiin vaihdettiin uudet männänrenkaat.

 Lohko ja venttiillikoppa maalattiin räikeän punaisella.

Puristuspaineiden ja venttiilien ohivuotomittaus

Puristuspaineiden mittaus:
Puristuspaineiden mittaus suoritettiin sytytystulpan reiän kautta. Sytytystulppa otettiin ensin irti, sitten puristuspainemittaria painettiin sytytystulpan reikään ja moottoria pyöritettiin startista. Puristuspainemittari kertoi paineen näytöllään baareina.

Kuva puristuspainemittarista

Venttiilien ohivuodon mittaus:

 Ohivuotomittaus aloitettiin irroittamalla sytytystulpat ja tulpan tilalle ruuvattiin sovitusholkki, johon kiinnitettiin pilli. Moottoria pyöritettiin kampiakselista niin kauan että pilli alkoi viheltää. Pillin vihellys tarkoittaa että moottorissa on puristustahti meneillään ja kaikki venttiilit ovat kiinni. Moottoria pyöritettiin niin kaun että vihellys loppui ja moottori jätettiin siihen asentoon.

 Pillin tilalle liitettiin letku joka on yhteydessä ohivuotomittariin.

Ohivuotomittari oli kytketty paineilmajärjestelmään. Tässä tapauksessa ohivuotomittari näytti oranssin asteikon alkupäätä, mikä tarkoittaa että vuotoa oli aika paljon.

Sytkärin liekillä oli helppoa tunnistaa tuleeko vuoto imu- vai pakosarjan puolelta. Myös männänrenkaat ovat yksi mahdollinen vuotokohde ja silloin ilmavirta tulisi öljytikun aukosta.

Dieseltekniikka

Dieselmoottorin ja ottomoottorin merkittävimmät erot:

-Seos, diesel saa ilmaa niin paljon kuin vaan pystyy ottamaan, kun taas ottomoottorin ilma/polttoaine seos suhde on 14,7:1.

-Sytytystapa, ottomoottorissa sytytys tapahtuu sytytystulpan kipinän avulla, kun taas dieselmoottorissa polttoaine syttyy lämmön avulla.

-Polttoainenn ruiskutustapa, ottomoottorissa polttoaineen ja ilman seos muodostetaan yleensä sylinterin ulkopuolella imusarjassa, kun taas dieselmoottorissa polttoaine ruiskutetaan suoraan sylinteriin.

Dieselmoottorit voidaan karkeasti jakaa esikammioruiskutteisiin ja suoraruiskutteisiin. Esikammioruiskutteisissa on pieni lisätila sylinterikannessa joho polttoaine ruiskutetaan.

Esikammioruiskutusmenetelmän ominaisuudet:

-Hyötysuhde noin 35%

-Alhaisempi huippupaine

-Kevyempi rakenne

-Kompakti rakenne

-Hiljaisempi moottorin ääni

-Soveltuu pääasiassa hyötyajoneuvoihin ja henkilöautoihin

Suoraruiskutusmenetelmän kuvaus:

-Polttoneste ruiskutetaan suoraan palotilaan

-Polttoneste höyrystyy

-Palaminen alkaa koko seoksessa samanaikaisesti

Suoraruiskutusmenetelmän ominaisuudet:

-Erittäin korkea hyötysuhde noin 45%

-Kova moottorin ääni

-Massiivinen rakenne

-Soveltuu pääasiassa kuorma-autoihin, rakennuskoneisiin, maatalouskoneisiin, laivojen moottoreihin.

Yleistä suoraruiskutusmenetelmistä:

-Jakajaruiskutuspumppu/riviruiskutuspumppu jossa määräsäädin

-Jakajaruiskutuspumppu jossa magneettiventtiili

-Yksilöpumppuruiskutusjärjestelmät

-Varaajaruiskutusjärjestelmä Common-Rail eli yhteispaineruiskutus

Polttonesteen kierto:

-Tulo: polttonestesäiliöstä ruiskutusjärjestelmään

-Paluu: ruiskutusjärjestelmästä polttonestesäiliöön

-Kierto: komponenttien jäähdytys ja voitelu

Polttonestekierron tehtävät:

-Polttonestesäiliö varastoi polttonesteen

-Polttonesteen esilämmitysventtiili lämmittään polttonestettä hieman jotta se virtaa suodattimen läpi paremmin

-Polttonestesuodatin puhdistaa polttonesteen

-Polttonesteen siirtopumppu siirtää polttonesteen polttoneste säiliöstä korkeapainepumpulle. Voi olla sähköinen tai mekaaninen nokka-akselin päässä

-Sähköinen pysäytysventtiili pysäyttää polttonesteen virtauksen (turvavarusteena esim. kolarin sattuessa)

-Korkeapainepumppu nostaa polttonesteen paineen ruiskutuspaineeseen

-Rail-putki varastoi polttonesteen korkeapaineisena

-Rail-putken painetunnistin mittaa polttonesteen paineen

-Polttoaineensäätöventtiili säätää polttonesteen paineen

-Ruiskutussuutin ruiskuttaa polttonesteen sylinteriin

-Polttonesteen jäähdytin jäähdyttää polttonesteen

Moottorinohjaus muistiinpanot

Ohjainlaite:

 Vastaanottaa signaaleja antureilta

Käsittelee signaalin 

Käyttää käyttölaitteita 

Suihkutusjärjestelmä:

Säätää suihkutushetkeä

Säätää polttonestemäärää

Sytytysjärjestelmä:

Sovittaa sytytysjännitteen 

ja sytytyksen syötettyyn seokseen

Moottorin oohjainlaitteen suorittamat tehtävät:

Käyttötilanteen mittaaminen ja säätösuureiden ohjaaminen 

Sovitus kuormitustilanteisiin (osakuormitus, täyskuormiitus)

Sovitus käyttötilanteisiin  (esim. kylmäkäynnistys)

Sovitus ulkoisiin olosuhteisiin (lämpötila, ilmanpaine)

Kuljettajan viestittämän kuormituspyynön muuttaminene toiminnoiksi 

Esiintyvien vikojen diagnoosi ja tallennus

Moottorinohjainlaitteen tarvitsemat tiedot: 

-Moottorin sisään imettävän ilman massa

-Kuljettavan antama kuormitus tieto (kaaupoljin)

-Kaasuläpän asentosignaali

-Nokka- ja kampiakselin asento

-Lambdatunnistimien tiedot (hapen määrä, seoksen hienosäätö)

-Nakutustunnistin (tarkkailee sytytyksen ajoitusta)

Kuumakalvo-ilmamassamittain:

-Kuumakalvon jäähdytys virtausilman avulla,

laskee ilmamassan vaikuttavan jännitteen avulla

-Mittaa ilman lämpötilaa

Kaasuläpän säädinosa (tunnistin) ilmaisee kuormitustiloja, ja onko kyseessä tyhjäkäynti vai moottorijarrutus.

Kampiakselin asema-anturi:

-Moottorin kierrosluvun mittaus

-Sytytyshetken, suihkutushetken ja suihkutuksen keston optimointi

Nokka-akselin Hall-anturi:

-Suihkutushetken ja sytytyshetken synkronointi kaasunvaihtotyöhön

Moottorin käyttölaitteet:

-Kaasuläppä säätää moottorin sisään imettävän ilman määrää

-Suihkuventtiili suihkuttaa oikean määrän bensiiniä

-Sytytyspuola ja sytytystulppa: mitä korkeampi kierrosluku, sitä aiempi sytytyshetki (ennen yläkuolokohtaa)

Sytytysjärjestelmä yksinkertaisuudessaan: 
Kun virtapiiri suljetaan, pääsee virta kulkemaan ensiökäämille. Ensiökäämin ympärille syntyy magneettikenttä. Kun virtapiiri katkaistaan, indusoituu toisiopiirille kymmenien tuhansien volttien jännite, joka on tarpeeksi suuri, jotta virta voi sytytystulpan päässä hypätä, synnyttäen kipinän.   

X-treme car show

Messut meni loistavasti ja porukkaa kävi paikalla oikein mukavasti ihmettelemässä ja juttelemassa. 

Meidän fiesta paikanpäällä. Jousitolpat odottaa vieressä asennusta.

Koko viikonlopun ajan pidettiin toimintaa yllä messuosastolla ja alustasarjan asennuksen ja säätämisen lisäksi purettiin mm.sisustaa.

Siinä kiltaykkösten fiesta, johon asennettiin ledejä messuilla.

Myös Pintakillan maalariopiskelijat pääsivät näyttämään taitojaan messuilla. 


Messuviikonlopun huipensi sunnuntainen palkintojenjako, josta yllätykseksemme saatiin voittopokaali sarjassa projektit. Mahtavaa!!






Suurkiitos kaikille viikonlopusta!

X-treme car show 26-27.10.2013 Tampereen messu- ja urheilukeskus

Projektiauto on taas edennyt ja olis näytille viennin aika jällee. Auto viedään messuille projektina eli vaiheessa olevana ja tarkotus onkin että messuilla pitetään pientä näytöstä mm. siite miten alustasarja asennetaan.

Mukana on myös asentajakillan ykkösluokka, sekä pintakillan maalareita.

Eli tervetuloa katsomaan ja morjestamaan. :)

http://www.x-treme.fi/tapahtuma/xcstampere/?page=1485&lang=1

Asentajakillan ykkös- ja kakkosluokka valmiina messuille :)

Kevään ratapäivä

Oli jäänyt tällänen keväältä kesken joten nyt julkaisuun. 

Käytiin Nokian UA:n radalla ajelemassa fiestalla ja kyllä oli kovaa menoa!! :)

Videoo monesta kuvakulmasta

Fiesta kevenee

Fiesta etenee kovaa vauhtia ja tekemistä riittää. Käyppä lukemassa meidän to-do-lista Asentajakillan sivuilta. :)

Pohjapanssarin valmistus

Vanhan painavan alumiinisen panssarin tilalle tehtiin uusi pohjapanssari kevlarista, joka on äärimmäisen kevyttä ja repeämätöntä materiaalia, josta mm. luotiliivit valmistetaan.

Käytimme vanhaa panssaria muottina, jonka päälle laitettiin elmukelmua, ettei kevlar tarttuisi siihen.

Kevlarkankaan päälle siveltiin kovetinhartsia, joka kovettaa kevlarin ja kuivuttuaan pitää sen muodossaan.

Sitten annettin yön yli kuivua.

Kuivunut ja muotoonsa leikattu panssari. Alle pari kiloa taitaa painaa ja kyllä muuten kestää! :)

Konepellin valmistus

Käytimme jälleen vanhaa konepeltiä muottina, joka peitettiin ensin elmukelmulla. 

Hiilikuitukangas levitettiin konepellin päälle ja leikattiin karkeasti muotoonsa.

Sitten taas kovetinhartsilla siveltiin ja annettiin kuivua.

Valmis tuotos painaa alle kilon verran tai ehkä allekkin ja kyllä näyttää muuten hyvältä! :)

Moottorinohjausantureiden mittausta

Moottorinohjauskurssi on meneillään ja tämän tehtävän tarkoitus oli mitata antureita oskilloskoopilla.

Kuvassa oskilloskooppi, läppäri jossa oskilloskoopin ohjelma ja breakoutboxi.

 Oskilloskooppi mittaa anturin jännitettä ja piirtää sen tietokoneen näytölle erilaisina käyrinä, riippuen anturista.

Ensiksi katsottiin Fiestan sähkökaaviosta anturi jota haluttiin mitata. Otetaan vaikka esimerkiksi ruiskusuutin. Katsottiin sähkökaaviosta anturin johtojen numerot. Tämän jälkeen liitettiin oskilloskoopin kaksi johtoa breakoutboxin reikiin joissa on sama numero, kuin sähkökaaviossa. Tämän jälkeen laitettiin auto käyntiin ja seurattiin millaista käyrää se näyttää!

Ruiskusuutin ruiskuttaa tyhjäkäynnillä ja alakierroksilla 3 ruiskutusta. Esiruiskutuksen, pääruiskutuksen ja jälkiruiskutuksen. Tällöin paine pysyy kokoajan korkeana puristustahdin aikana. Kun kierrokset nousevat tarpeaksi korkealle, ruiskutttaa ruiskusuutin vain yhden pitkän ruiskutuksen.

Nokka-akselin ja kampiakselin signaali näkyy kun akseli pyörähtää kerran asentoanturin ohi.

  Sitten vielä lyhyt video, josta näkee oskilloskoopin toimintaa. 

 

Fiestan penkitys

Viime keväänä Chip-tuning hieman päivitteli meidän Fiestan moottorin ohjausta, jotta lisätehoa saatais.Tässä video tältä syksyltä meidän koululta kun penkitimme Fiestan.

Kiitos vaan Chip-tuningille, sekä Lassille, joka kokosi videon.

Koulu jatkuu, projektit etenee ja elämä hymyilee!!

Terve taas!!

Nyt kesän lomailujen jälkeen on taas jo reilu kuukausi oltu koulussa ja alkaa olemaan aika vähän blogiakin päivitelllä :) 

Paljon on saatu aikaan jo tänäkin syksynä ja näistä jutuista blogipäivityksiä on tulossa. Muutama viime keväänkin päivitys jäänyt luonnoksiin joten, niistäkin lisää kun valmista tekstiä saan aikaan.

Projektiauto etenee hyvää vauhtia kohti syksyn X-treme car showta ja projektin etenemistä voi seurata blogeista, facebookista, twitteristä sekä instagramista.

Hod Rod & Rock Show 2013

Hot Rod & Rock Show pidetään 27-28.4.2013 Tampereen messu- ja urheilukeskuksessa. Projektiautomme Ford Fiesta saatiin kuin saatiinkin valmiiksi messuja varten. Ei tälläistä ihan jokainen amis tekemään pääse, joten mahtavaa olla mukana Kiltakoulujen toiminnassa!!! Asentajakillasta lisää http://asentajakilta.wikispaces.com/ ja facebookissa nimellä Asentajakilta original, käykää lukemassa!

Sitten takaisin asiaan. Eli olemme lukuvuoden aikana rakentaneet näyttely autoa Ford Fiesta 2010 mallista ja tarkoitus olisi joka vuosi tuoda auto näytille aina vain hienompana. 

Fiesta valmiina messuosastolla.

Tänä vuonna on Fiestaa purettu sisältäpäin oikein urakalla ja ollaanhan jotain uuttakin saatu tilalle.

Lattiamatot saaneet kyytiä ja alumiinia tilalle. 

Vanhat penkit poistettu sekä edestä, että takaa ja tilalle laitettu 2 kpl Sparcon kuppipenkkejä ja Sabeltin 6-piste vyöt.

Autolla on tarkoitus käydä ihan ajamassakin, vaikka tieliikenteeseen se ei koskaan tule, joten pohjapanssarina toimii 5mm alumiinilevy.

Fiestaan lisäksi asennettu levikkeet ja takaspoileri, isompi turbon välijäähdytin laitettu keulalle, ledit auton alle, konepeltiä muokattu ja tietenkin maalattu koulumme maalariopiskelijoiden toimesta.